sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Lately

M: Moi! Enpä tiedä miksi just nyt aloin kirjottaan tätä postausta, kun oon ihan nukahtamisen partaalla ja tiedän että tästä ei tuu valmista kuitenkaan. Anyways.

Päivät kuluu ja viikot vierii ja eilen yöllä kun kello löi yli kaksitoista lähti joululaulut soimaan. En oo aikaisempina vuosina kyllä yrittely mitään varaslähtöä ja joululaulut on säästetty joulukuulle. Mutta pystyinpä sanoa outoja katseita kerätessä, että haloo on se nyt kuitenki jo marraskuu....ollu jo ainaki kakskyt sekuntia..don't judge me.

norja

Tässä välissä on taas ehtinyt tapahtua kaikenlaista, siitä kun viimeks kirjotin. Lumi on tullu oikeasti maahan (kai), ja oon alottanu kuuden viikon harjottelun, josta yksi viikko kunnialla läpi! Oli myös syysloma, jolloin autoilin Muonioon. Ihanaa luistella ystävien kanssa järven jäällä ja sytyttää päivän päätteeksi nuotio. Se on kyllä hyvä paikka olla. Syyslomaviikon keskiviikkona lähettiin kivalla porukalla Norjaan. Siellä jos jossain on kaunista ja hauskaa! Lauantaina takaisin Ouluun ja tiputus arkeen kovaa ja korkealta.

norja

HUOMENTA! Hahaha.. Kyllähän mää sen tiesin, että vielä nukahdan kesken kirjottamisen, mutta jatketaanpa nyt loppuun tää, ku alotettiin :-D Mihis jäinkään! Lallaaa. Niin, lisäksi oon irtisanoutunut tästä mun aivan rakkaaksi käyneestä asunnosta, yhyy.. Enää marraskuu tässä. Mutta syy on kiva, nimittäin sain Islannista tiedon, että ne ottaa mut sinne. Eli jos ei mitään erityistä tapahdu ja kaikki menee hyvin niin siellä sitten vietän ens lukukauden tulivuorissa sukellellessa. Ja heiii, jotka ootte ollu Islannissa, tell me everything! :-)

10799320_10152820987109110_554331923_n

Nyt tää ope lähtee ettimään musiikkia pikkusten liikuntatunnille. Kuukauden kysymys: Tuleekohan musta koskaan opettajaa? :-D
Mari

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Breathe deep, breathe clear


M: Eilen illalla ennen nukkumaanmenoa kävin nuuhkimassa raikasta syysilmaa parvekkeella ja ajattelin "täällä tuoksuu lumi" ja heti perään "niinku Lorelai!!".

Lorelai: Can you smell it [snow]?
Rory: You know, its like dogs and high pitched noises. I think its something only you can smell.

Ja niinhän se lumi siellä satoi kun aamulla heräsin. Tänä vuonna ensimmäinen lumisade ei ollut täällä Oulussa ihan niin leijaileva, kuin yleensä, eikä sellanen mitä ootan joka syksy kuin kuuta nousevaa. Se oli isku vasten kasvoja ja näytin suurinpiirtein zombielta, kun olin päässy pyörällä kämpiltä yliopistolle asti. Onneksi se suli saman tien pois ja romanttinen ensilumi saa uuden mahdollisuuden leijailla tanssahdellen maankamaraan. Vähä nätimmin sitten pliis.

10708063_10152727897099110_2057853700_n

Oon taas ehtiny käymään kotikotona tässä välissä. Ihan ennätysmäärä näitä kotivisiittejä tullu tässä syksyn aikana, en valita :-) Oli parasta taas saada meidän porukka koolle ja olla yhessä tyhmiä. Treenattiin kovasti ruotsin puhumista, käytiin mummoilemassa ruskaretkellä ja autettiin häävalmisteluissa. Häät oli tosi kauniit, meidän ihana Ida on nyt naimisissa! 1 down, 6 to go ;-) Sain myös uuden kaverin meiltä kotoa. Sen nimi on Suri ja tää kyllä vei mun sydämen!!

1477446_10152727895319110_1987890643_n

Oulussa arki on jatkunu niin älyttömän kouluntäyteisenä. Kyllähän mua siitä on varoteltu, että kakkosvuosi on paha. Nobody said it was easy, but no one ever said it would be this hard.... Hahhaha.. Mutta jos selviän tästä syksystä näin koulun suhteen nii sitte selviän kyllä lopuistaki opinnoista. Mulla on myös salainen haave päästä vaihtoon. Tai ei tää nyt kovin salainen haave oo, mutta nyt vaan kaikki sormet ristiin sen jutun suhteen. 

Syksy 2014

Ei sitte vissii hymyillä niissä kuvissa. Huominen vielä jaksaa yliopistolla ja sitte meitsi ottaa pienen hermoloman ja lähtee Helsingin suunnalle moikkaamaan tyyppejä. Tätä on odotettu aivan hulluna. En oo nähny mun ihania yli vuoteen, miten tää on ees mahollista!?

MARI 

maanantai 18. elokuuta 2014

Summer '14

M: Heippa ihanaiset! Tuntupa muuten hyvältä kirjautua bloggeriin. Muutama sekunti piti pysähtyä ja miettiä, että mikä se käyttäjätunnus ja salasana nyt olikaan, mutta ei onneks kokonaan ollu unohtunu. Voin ihan rehellisesti kertoa miks oon nyt tässä kirjottamassa :-D Kävin pari päivää sitten lainaamassa syksyn ensimmäisen kurssikirjan. Sillä sekunnilla ku istahdin sen kanssa tuohon keittiönpöydän ääreen niin halusinki ihan älyttömästi tulla kirjottamaan BLOGIIN. Hah. En vaan osaa keskittyä blogiin kesällä. Syksyyn taas kuuluu bloggailu siinä esseiden kirjottelemisen kanssa. Toisessa välilehdessä on bloggeri, toisessa wordi. 

Olisi ihan mahdotonta alkaa tässä yhdessä postauksessa kertomaan mitä kaikkea kesään on mahtunu. Mulla on ollu aika erilainen kesä ku ikinä, mutta ihan huippu! Tunnen jo nyt, että tuun haikailemaan monesti kesän 2014 perään. 

hääthääht

Maailman kaunein päivä oli, kun mun sisko meni naimisiin. Oli myös ihana päästä hetkeksi kotikotiin ja nähdä näin paljon ihania, joita näkee liian harvoin. #Grønwedding 


Desktop23

Muutto oli kesän alussa ja rakastan tätä uutta pienoista asuntoani, joskin usein haikailen mun ja Heidin asuntoon James Arthuria kuunnellessani tai samoja tuoksukynttilöitä poltellessa. 

Desktop22

Töitä oon kyllä saanut tehdä. Välillä oon laskenut päiviä koska loppuu ja välillä sitä vaan toivoo, että eihän tää pliis lopu ikinä! Vielä pari viikkoa jäljellä. // Ihana kesäretki tyttöjen kanssa <3

kalender

Ja tästä se alkaa, uus lukuvuosi! Mulle syksy on kaiken uuden aloittamisen aikaa, paljo enemmän ku uusivuosi. Voin vaan hymyillä aina, ku astun ulos ja siellä tuoksuu syksy. 

"Autumn is a second spring when every leaf is a flower." - Albert Camus

-MARI-

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Open your eyes and see, how our horizons meet

2346 Svea1 2420

So open your eyes and see
The way our horizons meet
And all of the lights will lead
Into the night with me
And I know these scars will bleed
But both of our hearts believe
All of these stars will guide us home


H: Ihanin laulu, ihanin uus aleista löytynyt huppari, ihana kerranki käyä ottaan kuvia siks ku huvittaa eikä siks että pittää, ihana kesä, ihana juhannus viikon päästä, ihanat oranssit kynnet, ihana piharakennus missä saa lukee rauhassa, ihana lenkki-ilma, ihana oulu, ihana kesä, joko sanoin sen? Hups.

Love, Heidi

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Kuin mitään ei ois tapahtunut

H: Antaisitteko te anteeksi, jos vain pyydettäis, eikä seliteltäis yhtään sen enempää? Anteeks. Eiköhän tämä taas pikkuhiljaa lähde tästä käyntiin. Mutta antakaa aikaa. Sillä tästä lähtien jokainen postaus tulee sydämestä, niin päätin just nyt. Jokainen kuva on näyttämisen arvoinen, jokainen sana lukijaansa vailla.

Kesä on ihana ja mulle kuuluu parempaa mitä keväällä. Vietin kevään opetellen miten olla stressaamatta niin paljoa, koska stressi ei oo oikeestaan yhtään hyvä juttu mulle eikä mun kropalle. Stressaan silti, vieläkin. 

0995
Ihana Laura-serkku poikkesi käymään Sveitsistä! Onneks Suomi on nii ihana, että se tullee takas jo ensi kuussa<3

Oon opetellu myös ottamaan kaiken irti hetkestä ja niistä asioista, joista nautin, ja oon myös huomannu sen, kuin vähän mää oikeesti tarvin ollakseni onnellinen. Ja nyt, oon (kaikista vähemmän kivoista päätä vaivaavista jutuista huolimatta) niin tosi onnellinen. Keväällä kaikilla oli vaan jotenki niin älyttömän paljo stressiä, että ihmissuhteetki siinä jo alko kärsiä :-D Kiitos kesä<3

1460Yritin hirveesti olla vakava, mutta en osannu ja se on maailman eniten okei<3

Huomaa kyllä että on pitäny vähä taukoa tästä hommasta. En osannu mennä enää meidän flickriin, joten piti tehä uus.. En muistanu kuvien kokoa, mutta kokeilemalla onnistu taas :-D En oo myöskään vieläkään opetellu siirtämään uutukaisesta samsungistani (JEE lumia sai kyytiä!!) kuvia koneelle, tyhmä minä! Sinne on tallentunu monia iloisia hetkiä ja olisin halunnu näyttää. Lisäksi tää rakas koneeni ääntelee kummallisesti, apuaa. Hienosti on hommat hanskassa!

Nyt minä lähden nukkumaan! Toivottavasti palaillaan pian te rakkaat, jos teitä vielä sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy. Oli ikävä! <3

Love, Heidi

torstai 24. huhtikuuta 2014

Life's too short to even care at all

H&M: Back on track. Tässäpä viimeinen pläjäys meidän jo niin kaukaiselta tuntuvalta reissulta. Arki saa nyt siis alkaa bloginkin puolella. Alla olevasta laulusta mudostu yks matkan soitetuimmista ja nyt aina, ku sen kuulee niin luulee, että on siellä taas. Ainaki melkein.

ALICANTE-002 Lomogram_2014-04-14_08-14-02-PM ALICANTE image_2 ALICANTE-003
984051_10201831726890042_2700497639440980316_n
ALICANTE-001

Kuvista näkyy jonku verran myös meidän shoppailuja! Ostokset oli jotenkin hassuti painottunu vähän tällasiin kollarihenkisiin ja mukavuusennenkaikkea- tyylisiin vaatteisiin. (Tiimikokispaidat on parasta.) Niissä vaatteissa ollaanki sitte hengailtu koko pääsiäinen ja varmaan koko loppuelämä sitten kans, koska mukavuus ennen kaikkea. Hahha. Eiköhän sitä kesän tullessa taas ala panostamaan tuohon pukeutumispuoleen uudella motivaatiolla :-D Ken tietää. Mutta missä on Ken?

<3: MARI & HEIDI 

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Auringon alla part. 2

H&M: Viimeisen lomapäivän aamu. Jotenkin ei oo voimat riittäneet täältä hirveen tiheeseen postailuun, mutta ihana että ollaan saatu edes jotain aikaseksi! Joka ilta ollaan oltu kutakuinkin halki poikki pinossa hotellille saapuessa, mutta näin aamullahan tämä käy ihan hyvin.

Eipä me ensimmäistä postausta kirjottaessa tiedettykään kuinka mahtavia päiviä meillä on vielä edessä! Torstaina suunnattiin ensin rannalle, ja nautittiin enemmän kuin vielä aikasemmin! Ei tehny yhtään mieli lähteä pois, mutta onneks lähettiin. Ois muuten missattu niin upeat näkymät Santa Barbara -linnakkeen päältä. Meillä ei ollu aluks hajuakaan, miten me sinne ylös päästäis, tiedettiin vaan, että jossakin ois hissi millä pääsis ylös. Sitä hissiä etsiessä päädyttiinkin ihan vahingossa sitten kiipeämään ylös, mutta eipä tuo haitannu. Iltapäivän aurinko ei ollu liian kuuma ja maiseman matkaltakin oli huikeat. Ollaan muuten otettu videomateriaalia meidän kommelluksista ja muista, ja ajateltiin tehä niistä jonkinlainen kooste kotiin päästessä, jee!

image (13)
ALICANTE 2014-002 image (1) ALICANTE 2014 image (11)

Meidän loman ainut pilvinen päivä oli perjantai, jolloin me aiottiinkin sitten suunnata kauppakeskus Gran Viaan. Alicanten keskustan kaupat tuli kierreltyä jo aikasemmin, mutta tuo Gran Via oli kyllä huipuin paikka! Löyty Pull&Bear, Primark ja muita aivan ylisöpöjä kauppoja, ja itse kaupoista löyty ihan liian paljon ihania juttuja. Nyt meillä onkin pieni ongelma miten tungetaan kaikki matkalaukkuun.. Ton pilvisen päivän päätteeks mentiin vielä iltakävelyllä syömään jädet ja seurailemaan maailman suloisimpien pikkulasten leikkejä rannalla.

ALICANTE 2014-001
image (12)

Ja koska shoppailut saatiin meidän shoppailupäivän aikana shoppailtua, niin eilinen ja tämä päivä päätettiin pyhittää täysin rantaelämälle. Eilinen oli rennoin päivä ikinä, naurettiin maha kippurassa meidän tyhmille jutuille ja tosi hyvin onnistuneilla valokuville, vedettiin jätskiä ja uitiin meressä ja hörpittiin suolavettä. Ja tänään tuo kaikki uusiksi. Huomenna lento kotia, oispa niin ihana hypätä koko matkustamisen yli suoraan Ouluun. Palaillaan taas sitten kun ollaan tultu kotiin!

Terkuin Mari ja Heidi

torstai 10. huhtikuuta 2014

Auringon alla

H&M: Location: Alicante, Spain. Jes! Lennosta selvittiin hengissä, löydettiin hyvin lentokentältä hotellille ja hotellilta biitsille :D Nyt on meidän toisen lomapäivän aamu, ja kirjoitellaan tätä täällä hotellihuoneessa, jossa on onneks tosi hyvä netti! Meillä on ollu tosi ihana alkuloma ja suunnitelmissa ois pitää se sellasena loppuun asti. Vastoinkäymisetki tietenki kuuluu asiaan, ku Mari ja Heidi on liikenteessä. Tällä kertaa matkalaukusta unohtu ehkä tärkeimmät eli kameran muistikortti ja Marin kännykkä.... Pliiis. Eihän sitä kännykkää voi muistaa kun siitä lukee sitä viimehetken muistilistaa, jossa ei lue erikseen, että kädessäsi oleva kännykkä. Mutta hyvin me ollaan pärjätty :D Muistikortin unohduski nyt on jo aika klassinen tapaus. Katotaan jos löydettäisiin jostain, että vois ostaa. Toistaiseksi tyydytään siis Heidin kännykällä räpsittyihin kuviin, joita ottaessa ei ees nää millanen kuvasta tulee, kun se näyttö on vähä mäsä :D

hei8 image hei11 hei12 image_3 hei10

Ekoihin päiviin on kuulunu paikkoihin tutustumista, ruokakaupan etsimistä, shoppailua, aamulenkkiä, maisemista ihailua ja auringonottoa. Tuo hotellin viereinen ranta (Playa de San Juan) on ihan täydellinen paikka, ja sitä rantaa näkyy silmän kantamattomiin. Hiekka on maailman pehmeintä ja aurinko paistaa niin lämpimästi, vaikka käykin pieni merituuli. Ainoo miinus on, että espanjalaiset poraajaukkelit tykkää porata siinä rannan lähellä aika isoilla desibeleillä :D Tänään vois etsiä sieltä hieman hiljaisemman paikan. Alicanten keskustaan tästä on noin sellanen 15min bussimatka, mutta kun bussipysäkki on hotellin vieressä ja matkan hinta 1,45e niin eihän se oo ongelma eikä mikään!

Tänään on mitä luultavimmin aamun rantahengailun lisäks Santa Barbaran linnoitus ainakin. Mutta me ei ees jakseta tehä hirveesti suunnitelmia, kun ne voi syystä tai toisesta kuitenkin muuttua, niin mennään siten miltä parhaiten tuntuu! Palaillaanpas taas jossakin vaiheessa, pus!

Mari ja Heidi

perjantai 4. huhtikuuta 2014

I call it magic

H: Lauantaiaamu 8:46. Tyhjä maha murisee aamupalaa, ja kohta pitäis olla jo rientämässä pikkusiskon harjotuspeliä katsomaan. (Lainasin muuten yks päivä lenkillä Linnean maalivahdinpaitaa ku en löytäny mitään omaa, ja vähän se oli paras!! Määki haluan maalivahdinpaidan!) Kolme yötä enää meidän matkaan, mun tyhmä pohtiva essee on vielä kirjottamatta, enkä oo paljon ajatusta suonut koko reissulle. Untaki näin että passit unohtu kotiin, ja missattiin lento. Kunhan nää ei vaan oo enneunia, ois meidän tapauksessa ihan mahollista..

10170929_10201757085824062_121639579_n

Nyt tajusin muuten, mistä ihmeestä mun selkä oli eilen niin jumissa. Tuosta palkilla pelleilystä tietenkin.. 

Viime päivinä oon nauttinu ihanista ilmoista, käyny toisella pikkusiskolla kylässä vihdoin ja viimein (maailman ihanin kämppä elämä on epäreilua) ja kuluttanu Nopsajalan Lupaan olla -biisiä. Ja ilmeisesti kirjoittanu myös vähän tänne blogiin! Kyllähän tästä sen verran tykkää, että kun pääsee taas vauhtiin niin ei mitään viikon taukoja malta enää pitää. Joten palaillaan taas pian, mää suuntaan aamupalalle ja peliin! 

Ihaninta viikonloppua kaikille, nauttikaa :3
Love, Heidi

torstai 3. huhtikuuta 2014

Somedays..

123tumblr1-003

Somedays life is all about your dreams, hopes and visions for the future..

10154805_10152330198644110_762724778_n

But there are some days where life is just about putting one foot in front of the other.

10152879_10152330198834110_746518806_n

And that's okay.

123tumblr2-001

Heidi&Mari

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Everything will turn out right.

H: Heipä hei! Tässäpä kaksi hassua faktaa: postasin viimeks tänne blogiin kaks viikkoa sitten, ja kävin bloggerissa/meidän blogissa viimeksi viikko sitten. Aika harvoin on kyllä ihan näin menny.. Mutta kaikki johtuu siitä, että oon onnellisesti työntäny blogin ja kaiken muunkin ei-niin-tärkeän tekemisen pois päästäni hetkeksi. Mulla on tällä hetkellä vähän ristiriitaiset fiilikset elämää kohtaan. Oon toisaalta niin onnellinen ja odotan kaikkea ihanaa, mutta samalla en halua ajan kuluvan, koska oon niin stressaantunut ja ahdistuksissani tulevasta kesästä ja syksystäkin jo. Nyt oon sitten yrittäny keskittyä tärkeisiin asioihin ja koulumotivaatiotakin oon jotenkin ihmeen kautta löytänyt! Ja lisäksi meidän ihanaan reissuun on enää kahdeksan yötä, joten tämäkin viikko on painettava kovaa duunia jeejee.

Lomogram_2014-03-30_02-30-32-PM

Kerronpas silti hieman mitä olen ehtinyt tekemään stressaamisen lisäksi! Juttu mikä ilahduttaa minua kovin, on se, että oon saanu viettää paljon aikaa kavereiden kanssa. Ede on oli meillä yötä, ja syötiin meidän yhteistä lempiruokaa, mutakakkua. Ei oo sen voittanutta! Oon käyny myös Antin kans laskettelemassa, tyttöjen kaa shoppailemassa, ja perjantaina oltiin poikien kans Sakella pelaamassa SingStaria ja 7wonderssia. Pitsallakin käytiin ja oli niin kivaa. Myös Assia näin pitkästä aikaa lenkin parissa ja päätettiin tällä viikolla pistää pystyyn opiskelutalkoot. Tuntuu ihan kuin kaikki (minäkin) heräilisivät talviuniltaan.

Lomogram_2014-03-30_02-28-52-PM

Nyt kahvi onkin sopivasti tippunut ja porkkanakakku odottelee syöjäänsä. Jos tätä hiljaiseloa vielä vähän jatkuu, älkää pelästykö, sitä kestää enintään viikon. Asiaan palataan kunnolla viimeistään viikon päästä, kun päästään aurinkoon ja iloisiin tunnelmiin. Palaillaan siis puput, ihanan keväistä viikkoa kaikille!

Pus, Heidi

maanantai 24. maaliskuuta 2014

24/3/14

M: Huomenta ja hyvää maanantaita kaikille. Mitä kuuluu? Itse täällä poden pieniosta päänsärkyä ja päälle puskevaa flunssa ja siksi ei oikein meinaa englanninkielinen artikkeli suomentua päässä ja muodostua referaatiksi tyhjälle sivulle. On se kumma juttu.

hei4

Täällä olen siis siirrelly viimeviikkosia kuvia iPadin kätköstä koneelle ja kerännyt voimia tulevaan koitokseen.

hei6

Seuraavaksi kääntäkää katseenne jälkimmäisen kuvan vasempaan puoleen. Oon maininnut ennenki täällä blogissa mun käsityötaidot, tai oikeastaan niiden olemattomuuden, hehee. Tällä käsityökurssilla yks meidän tehtävistä oli tuunata joku vaate. Valitsin sitten mun kaapinpohjalle jääneet farkut ja tein niistä tollaset kuvassa (huonosti) näkyvät farkkulappuhaalarit. Eihän ne mitkään maailman viimeistellymmät ja taitavimmin tehdyt oo, mutta oon kyllä ihan äimänä, että muka ite sain tollaset aikaan ilman kenenkään suurempaa neuvomista. Woooooooh. Ehkä en ole ihan toivoton tapaus. Saa nähä eksyykö nuo päällekki joku kaunis kesäinen päivä! :-) Oi kesäinen päivä. Niitä odotellessa. 
-Mari-

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

555. postaus!

M: Hello. Nyt on vissiin postaustahti vähän hiipumaan päin. Näiden kuvieni otosta on jo ties kuinka kauan, mutta ei vaan oo tullu laitettua tänne niitä. 

Tää postaus saa luvan olla vain normiarjesta kirjottelua :-) Tänne kuuluu aika hyvää. On tosi rauhallista, mutta ei mitenkään tylsää kuitenkaa. Alkuviikosta kävin kestäyön info-tilaisuudessa ja melkeinpä ootan jo että pääsee alottaan työt :-D Tällä viikolla olin myös enemmän tai vähemmän yliopistolla. Oon alkanu iltaisin aikasin nukkumaan, kattonu taas pitkästäpitkästä aikaa frendejä (love), lukenu paljo blogeja ja haaveillu uudesta kamerasta. Oon myös yrittäny hoitanu passi- ja vakuutusjuttuja kuntoon. (hermotki menny, mutta millonpa ei tollasten ärsyjen virallisten juttujen kaa) Nyt on sitte voimassa oleva passiki!

0505 IHAN PIHALLA 0550 IHAN PIHALLA-001

Nyt viikonloppuna oon hengailu mun armeijakamusen kaa. Vielä 88 days until he's home. Voin kertoa, että tää vuosi on menny maailman hitaiten ja en kohta enää ees muista sitä aikaa ku Sakke ei ollu armeijassa. Yyh. Sitte oon kyllä kiitollinen, ku tää koko rumba on ohi. 

Ens viikko näyttäis siltä, että mulla vähänniinkun ryminällä helpottanu lukkari ja mulla onki vaan yks luento ja yks kitaratunti. Jeeh! AINII oon ihan unohtanu harjotella! Sinne siis, moikka!<3 

-Mari-

maanantai 17. maaliskuuta 2014

YLIOPISTOSSA PART 2

H&M: Part ykkösen löydät täältä!

Niin joo, täähän piti julkaista jo viime perjantaina... Voin kertoa, että siinä vaiheessa koko yliopisto tuli vaan niin ulos korvista, ja oltiin kovasti viikonlopun tarpeessa, heh. Mutta nyt uudella yrityksellä! Tuntuu vaan vähän siltä, että on niin paljon asiaa mitä sanoa, ettei osata edes muodostaa näistä loogista kokonaisuutta. Mutta me yritetään parhaamme, ja jos joku jää kaivelee, nii pommittakaa kommenteilla! :-)

image (48)-001

H: Mulla, kuten varmaan kaikilla muillakin, oli ennakkoluuloja yliopistoa kohtaan ennen sinne menoa. Mää luulin, että musta ei todellakaan ois siihen hulluun pänttäämiseen ja kaiken maailman tieteellisten esseiden kirjottamiseen. Luulin, että kaikki jotka opiskelee yliopistossa on nörttejä ja että mulla ei ois mahdollisuuttakaan ees päästä sisään. No, asiahan ei näin todellakaan ole. Mää esimerkiksi oon maailman keskivertoihminen ikinä. Lukiossa sain ihan joka aineesta (paitsi taideaineista..) päättötoikkariin kasin, ja ylioppilaskirjoitusten tulokset oli 5xM(ruotsi, matikka, enkku, saksa, uskonto) ja äidinkielestä kirjotin E:n. En oo ikinä ollu mikään huippuoppilas, enkä nyt yliopistossa todellakaan oo vieläkää, ja ihan hyvin menee. Kun kursseja on itelle tarpeeks, arki ei oo liian työlästä, ja ihan tällanen peruslukiolainenki pärjää varsin mainiosti. Ja koko ajan oppii ja sisäistää asioita enemmän, ja kirjoittaminen ja opiskelu tulee itelle helpommaks ja tutummaks. Paitsi että viivyttelen vieläkin kaikkien tehtävien alottamista, ja päädyn aina tekemään niitä unissaan deadlineä edeltävänä yönä.. laiska mikä laiska.

Kun aloitin opiskelut silloin syksyllä 2012 Vaasassa, niin en tienny mistään ihan yhtään mitään. En tajunnu oikeen mitä ne opintopisteet on ja miten täällä pitäis nyt sitten opiskella. Mutta kaikkihan aina selviää, ja yliopistotaipaleen alussa vietetäänkin melkein viikko vaan tuutoreita seuraten ja asioita opetellen. 

Aluksi piti tietenkin myös ilmottautua kursseille, ja sekä Vaasassa että Oulussa meille annettiin sellanen lista kursseista mitä olis ihan hyvä käydä näin alkuun. Mulle oli ainakin lukiossakin tullut jo tutuksi tuo kursseille ilmottautuminen ja oman lukujärjestyksen suunnittelu, niin se ei eronnut lukiosta hirveesti. Mutta yliopistossa se juttu onkin, että sun ei tarvi periaatteessa kuunnella ketään jos et halua, ja oot ihan kokonaan itse vastuussa sun opiskeluista. Ketään ei kiinnosta meetkö luennolle vai ei, eikä kukaan tuu sulle sanomaan että sulle on tulossa ihan liian vähän opintopisteitä että kanttiskohan ottaa vähän enemmän kursseja. Mutta se asia, mikä tekee yliopiston niin hyväks ainaki mulle, on just se vapaus: saa ite suunnitella mitä kursseja ottaa, milloin, kuinka paljon ja sen että mikä se omien opisleuiden tahti oikeen on. Ja mää ainakin tykkään siitä, että saa työskennellä ja opiskella tavallaan yksin ja ottaa just sitä vastuuta. Jos ei jaksa mennä luennolle, niin that's okei, jos vaan muistat ite sitte ottaa muut kiinni. Joillaki kursseilla luentojen lisäks on harjotusryhmiä, joissa nimensä mukaisesta harjotellaan kurssin asioita pienemmissä ryhmissä, ja ne on musta ollu kans tosi kivoja, kun sillon voi opettajaltakin helposti pyytää apua, jos(kun) ei asioita ymmärrä.

Lisäksi yliopistossa sää et voi ahtaa sun lukkaria täyteen, silleen että joka päivälle tulee kursseja aamusta iltaan. Yliopistossa yks kurssi on niin paljon työläämpi verrattuna lukion kursseihin. Usein suurin osa kurssilla käytävistä jutuista pitää ite opetella ja lukea kirjoista, ja sitten lisäks kirjoittaa esseitä/tehdä ryhmätöitä luenolla istumisen lisäksi, joten sun lukujärjestys ei kerro mitään siitä kuinka paljon sulla oikeesti on työtä. Se vähän hämää muakin välillä, kun ajattelen että jaa onpas taas rento viikko.. nooot. Jotkut kurssit myös saattaa olla sitten aika iisejä: jos oot luennoilla ja kuuntelet ja pitkin kurssia harjottelet niitä juttuja, nii ei tenttiinkään tarvi sitten hirveesti lukea. Mutta nää jutut varmaan eroaa sitten aikalailla myös alasta, mitä opiskelee.

3754_4822301518307_2100220414_n

M: Mulle on aina ollu suhteellisen selvä juttu, että haen yliopistoon. En oo sitä suuremmin miettiny, oon vaan aina jotenki olettanu nii ja se mukaan sitten myös toiminu :-D On myös ollu aika arvattavaa, että päädyn just Ouluun. Olempas yllätyksetön tyyppi.

Vaikka mulle on aina ollu selvää, että haen yliopistoon nii sinne pääseminen ei ookkaa ollu niin selvää. Oon varsinki pienempänä ollu koulun suhteen hieman epävarma itestä. Ala-asteelta lähtien musta on tuntunu, että mun pitäis olla parempi ja en oo tarpeeks hyvä. Vertasin itteäni kokoajan muihin. Sitten vähän vanhempana lukiossa se lieveni ja olin ihan tyytyväinen keskiverto oppilas. Kouluihin hakiessa sitte se vähän niinku iski taas. Monet illat itkeskelin sitä, että mulla ei oo mitään mahiksia. Mietin vaan miten kukaan ihminen ikinä voi päästä mihinkään kouluun!? Se johtu siitä, että unohdin, että ne muut hakijat ei ookkaan mitään yli-ihmisiä! Ihan normi heppuja vaan.

Yliopistossa opiskelu on ollu aika paljo sellasta niinku ajattelinki, nimittäin mukavaa! Jokapuolella puhutaan siitä, kuinka meijän koulutuksesta kontaktiopetusten määrää on vähennetty puolella. Kyllä niitä mun mielestä on vieläkin aika paljo, varsinki siihen nähen, että läsnäolopakko on aika useassa. Itsenäinen työskentely kuitenki on aika suuressa osassa. Mutta se on mulle ihan okei. Tän talven perusteella parasta opiskeluissa on ollu kyllä opetettavien aineiden opiskelu. Esim. liikuntatunneista, kuvistunneista ja musiikintunneista saa niin paljo energiaa joihinkin kuolettavan tylsiin luentoihin! Tasapaino ja innostus säilyy koko pimeen talven :-) 

IMG_8591

TENTIT

H: Tentit ei mun mielestä ainakaan hirveästi eroa lukion kokeista, mutta lukemisen määrä on vähän eri. Yhteen tenttiin saattaa olla monta paksua kirjaa luettavana, mutta mää en oo ees vielä kovin montaa kirjaa joutunut lukemaan. Tääkin asia varmaan eroaa verrattuina eri alojen opiskelijoihin, mutta meillä on ollut paljo sellasia kursseja, missä koko kurssin diaesitysten läpikäymisellä selviää tentistä tosi hyvin.

M: Mun opiskelujen aikana oon joutunu tekemään pakollisena perinteisenä tenttinä tyyliin vaan yhden tentin. Toisen tentin tein, kun vaihtoehtoinen suoritustapa oli esseiden kirjottaminen. Yleensä kurssit suoritetaan siis erilaisten projektien, esseiden ja ryhmätöiden avulla.

Varmaan yks yleisimmistä kurssinsuoritustavoista meillä luokanopettajakoulutuksessa onkin ne ryhmätyöt. Niitä on paljon, joidenkin mielestä ehkä liikaaki. Kuitenki jos sun ympärillä on sopiva porukka, jonka kanssa aikataulut natsaa hyvin yhteen, ryhmätyöt on aivan huippu mukava tapa suorittaa kursseja. Ryhmätyöt on esimerkiksi yhteisten tuntisuunnitelmien, opetustuokioiden, esitelmien, esseiden tai tenttien tekemistä. Ryhmätöissä myös oppii tosi paljon, koska muut opettaa sulle tosi paljo ja toisaalta jos ite kertoo muille jotain opittua asiaa, se jää sun mieleen vielä paremmin. Win win situation. Ite tykkään.


123tumblr1-002

H&M: Tärkein juttu mikä ollaan molemmat huomattu, niin on se, että sun pitää oikeesti tykätä siitä mitä opiskelet. Koska yliopistossa opiskellaan oman itsensä vuoksi, sua PITÄÄ KIINNOSTAA ne asiat ja sulla pitää olla halua oppia uutta, muuten motivaatiota ei todennäköisesti tuu löytymään. Ja tiiättekö mikä on parasta? Kun sää oikeesti opit jotakin mikä on sun mielestä jännää, ja siitä tulee niin hyvä fiilis että haluat vaan kuuluttaa sen kaikille. Maailmassa on niin paljon opeteltavaa, luettavaa ja kiinnostavaa asiaa, että huhhei.

Saitteko mitään selvää, mitä yritettiin sanoa? Toivottavasti edes jotain irtos! Kiitos ja anteeksi.
-HEIDI JA MARI-