sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

It's time to travel

M: Nyt mulla on koittanut se aika elämästä, kun oikeasti pitäisi tietää kaikkea itsestä. Mitä meinaan tehdä, mitä haluan, minne haluan, miksi haluan. Vastailla kymmeniin kysymyksiin omasta tulevaisuudesta. Mää oon onneksi tehnyt sellaisen päätöksen jo aikakausia sitten, että pidän välivuoden. Nyt on juuri hyvä aika tehdä kaikkea sitä, mihin ei ole mahdollisuutta enää myöhemmin. Suunnitelmia on ollut monia ja suunnitelmat on myös muuttunut yhtä monta kertaa. Tämänhetkinen suunnitelma kuitenkin tuntuu paremmalta, kuin aikaisemmat yhteensä. Ennen aina kaikesta innostuksesta huolimatta oli sellainen olo jossain takaraivossa, että onkohan tämä nyt sittenkään ihan mun juttu, mutta nykyinen suunnitelma tuntuu just hyvältä! Aikomuksena siis olisi mennä Norjaan au pairiksi. Ehkä puolekis vuodeksi näin alustavasti. Mutta kukapa tietää vaikka viihtyisin siellä ja jäisin toiseksikkin puoliskoksi. Haaveena olisi ehkä Stavanger niminen kaupunki mistä olen kuullut paljon hyvää. Siellä on paljon au pair perheitä, joka olisi hyvä myös siltä kantilta, että olisi sitten muita au paireja  kavereina siellä viettämässä vapaa-aikaa, kun sitäkin sitten luonnollisesti on. Norjaahan en osaa puhua enkä kyllä pahemmin ruotsiakaan :--D Näin katsottuna turvalliselta vaihtoehdolta kuulostaisi siis suomenkielinen perhe, mutta eihän sekään ole välttämätön. Eikös norjalaiset tunnetusti puhu hyvää enkkua ja kyllä kai ne mut kielikursseillekkin sitten passittaa. Olis kyllä aika huimaa oppia puhumaan norjaa!
Välillä mulle kyllä iskee sellanen MITÄ, kun tajuan, että kohta se on menoa. Kaikki tämä mikä mun ympärillä on ollut nyt kohta 18 vuotta on kohta taka-alalla ja kokonaan uus elämä alkaa. Kyllä se hieman jänskättää, mutta en vois olla enempää innoissani myöskään. Ihan siide päästä kokeilemaan miten sitä pärjää ilman äitiä ja isää, hehee. Vaikealta tuntuu, kun kaikki kaverit sitten menee kauas, kaikki omille teille. Voi olla hirveen vaikeaa sitten järkätä näkemisiä ja kaikkea varsinkaan niin, että tämä meidän ihana porukka täällä muoniossa olisi koolla yhtäaikkaa. Onneksi meitä vieläkin yhdistää tosiaan se fakta, että koti on täällä muoniossa niin tänne varmaan aika monien nokat suuntaa lomilla. Ja jos nyt Norjaan asti tosiaan meen, niin taakse jää myös kaikki kaverit muualtakin suomesta aaaaika kauas. Mutta jos se nyt on se puoli vuotta vain, niin sehän menee nopsaa, kuin formula-auto kilparadalla, eikö niin?

Nyt kun päästiin näihin mun suunnitelmiin niin kerrompa vähän lisää vielä! (kukaan jaksa lukea) Mullahan kirjotukset siis on ohi (toivottavasti) lopullisesti tasan kymmenen yön päästä ja mitä ihanaa tapahtuu sen jälkeen! Ouluun pariksi päiväksi pyörähtämään ja siitä sitten sinne IRLANTIIN josta mainitsin jo vähän aikaa sitten! En todellakaan jaksa nyt odottaaaaaa. Kesällä ja keväällä teen vähän töitä ja ehkä jotain kivaa, saa nyt nähdä. Heinäkuussa kuitenkin suuntaan reilille kahden ihanan ystäväni kanssa enkä sitäkään jaksa odottaaaaa. Nyt reilillä käyneet tai sinne aikovat tai muuten vaan asiaan jostain syystä perehtyneet, otan avosylin vastaan kullanarvoisia vinnkejä ja juttuja ja kokemuksia, kun me ollaan tällä alalla vielä vähän tietämättömiä ja reissun suunnittelu on ollut hyvin vähäistä. Vaikka eipä sitä liikaa kannata suunnitellakkaan, kun muuten menee koko spontaanisuus, joka on ehkä parasta! Tulipas nyt höpötettyä, mutta eikö se ole ihan terveellistä joskus. Kerron sitten lisää, kun projektit edistyy. Mm. peheenhaku sieltä Norjasta pitäis jo vähintäänki pikkuhlijaa alottaa. Jaiks! Kuvat we♥it

9 kommenttia:

  1. eivaa joo siis aika huimalta kuulostaa kieltämättä suunnitelmat (varsinki se ouluun tulo...tä?) että ei ihmekkää tosiaa jos jännittää =O tuli semmone olo ku sulla nuita suunnitelmia on että pitäsköhä munki jotenki suunnitella omaa tulevaisuutta.. mutta mitä sitä turhia :D ens vuoden kuviot toisaalta onki aika selvänä ku lukiota vaa..

    VastaaPoista
  2. Mie puhuin just tänhään äitille Skypessä siitä minne haluan mennä ja mitä tehdä tulevaisuudessa ja kuinka en oikein tiä. Olen rukoillu kauan että Jumala suuntaa semmoshiin paikkoihin minne Hän minun haluaa menevän ja missä Hän vois minua oikeasti käyttää. Ja voitko uskoa olen löytämässä yhtä aika ihanaa vapaaehtoistyöjärjestöä joka lähettää ihmisiä Afrikhaan auttamhaan veden saannissa ja samalla siinä sosiaalista työtä tehdään. Ja samalla pomppas Suomen rauhanlähetys äitiltä ja aaaa tuntuu kivalta. Mutta ensin vaikka tulis täältä ja lukio lophuun.

    Ja voi olen niin onnellinen että sinusta tuntuu hyvältä ja tuo Norja nyt oikeasti tapahtuu! Ja reili ja Irlanti ja ties mikä, voi että meän elämät on kyllä rikhaita!

    VastaaPoista
  3. Unohit pasvikin!! -Tiia

    VastaaPoista
  4. Niiin sakke, en määkään vielä viimevuonna kyllä tienny mitään mistään niin älä suotta stressaa, kyllä sää keksit jonku loistoidean ja eikö sulla vähän jo ookkiii

    Aino,aaaaaa kuulostaa ihanalta! kerro kerro kerro enemmän!

    Oii ei!NIIN JA MENEN PASVIIKKIIN NORJAAN tiian luo huhtikuussa!<3 Ja se on parastaaaaaaaaaaa! Ja huhtikuussa alkaa myös autokoulu:S

    VastaaPoista
  5. nii kyllähä tässä jotaki on mielessä mutta ei mitää valmista :D ps autokoulu pitäs olla hyvä asia ei mikää :S

    VastaaPoista
  6. Itse seitsemän kuukautta au pairina olleena huomaan tän puolivuotisen olleen nimenomaan kuin formularata, etenkin tää joulunjälkeinen puolisko. Älä pelkää kokeilla siipiäs, ne kantaa kyllä :)

    VastaaPoista
  7. voi uskon! hurjana kyllä jännittää miten kaikki hoituu, mutta eiköhän niillä asioilla oo vähän tapana mennä niinku piää! Kiitos rohkaisusta :--)

    VastaaPoista